Jokainen tieteentekijä on useimmiten jo opintojensa alkuvaiheessa törmännyt käsitteeseen ”tieteellinen lehti”. Monille tuli silloin varmasti shokkina, ettei se olekaan ihan sama asia kuin ne lehdet, joita tilattiin kotiin tai lueskeltiin odotusauloissa. Niissä puhutaan toki tieteestä ja sen saavutuksista, mutta ei samalla tavalla kuin tieteellisessä lehdessä.

Tieteelliset lehdet eivät ole tarkoitettu samalla tavalla viihteeksi kuin koko kansalle tarkoitetut tiedeaiheiset lehdet. Monet nauttivat niiden lukemisesta ja tärkein motiivi on oman uteliaisuuden tyydyttäminen. Tieteen viimeisimmät saavutukset ovat jännittäviä ja aina ajan tasalla. Tiedeaiheisilla lehdilla paljon yhteistä myös Unibet Live -kasinon kanssa sillä molemmista löytyy verrattain paljon pelejä ja muuta aivojumppaa. Tiedeaiheisten lehtien tavoin kasinonkin lopullinen tavoite on viihteellinen eli tarjota ihmisille mukavaa ajanvietettä esimerkiksi työmatkalle, koti-iltoihin tai muuten vaan tyhjään hetkeen.

Virallinen tiedemaailma ja siihen kuuluva tutkijoiden joukko sen sijaan kokoontuu tieteellisten lehtien ympärille. Ne ovat hyvin keskeinen osa tutkijan uraa, ja siksipä niistä aletaan puhua jo opintojen alkuvaiheessa usein jo ensimmäisten viikkojen aikana. Käsittelemme tässä tekstissä tieteellisiä lehtiä ei vain tutkimuksien julkaisupaikkana, vaan myös yhteisönä, joka kokoaa oman alansa asiantuntijoita yhteen. Tieteellisten lehtien rooli on näet paljon monipuolisempi kuin ensisilmäykseltä vaikuttaa.

Jokainen tieteellinen lehti on yksilöllinen ja sen lopullisesta toteuttamisesta vastaa lehden toimitus, jonka valtuuttaa usein jokin tieteellinen seura. Käymmekin siis läpi tieteellisten lehtien yleisimpiä asioita, jotka tekevät niistä yhteisöllisen kohtaamispaikan. Sinun kannattaakin tutkijana selata oman alasi lehtiä tarkkaan läpi, ja poimia sieltä löytöjä. Kielitaitoakin on helppo kohentaa, kun valikoi mukaan sellaisia lehtiä, joiden julkaisukieli on jokin muu kuin oma äidinkieli tai englanti.

Mahdollisuus keskustella

Tiede on perusluonteeltaan kasautuvaa ja keskustelevaa. Tieteessä katsantokannat ja konsensukset muuttuvat pitkäjänteisen ja moniäänisen keskustelun tuloksena. Tämä tarkoittaa sitä, ettei yksittäinen tutkija voi yksittäisellä julkaisullaan muuttaa koko tiedemaailmaa tai edes omaa alaansa mitenkään radikaalilla tavalla.

Tieteelliset lehdet ovat paikkoja, joilla tällaisia keskusteluja nimenomaan käydään. Aina, kun tutkija julkaisee artikkelinsa tieteellisessä lehdessä on tarkoitus, että lehden muut lukijat lukevat artikkelin ja alkavat tekemään ajattelutyötä: olisinko itse tehnyt jotain toisin? Miten hyvin tutkija on onnistunut perustelemaan materiaalinsa ja metodinsa käytön? Miten tämän tutkimuksen pohjalla kannattaisi alkaa syventyä kyseiseen aiheeseen? Näihin kysymyksiin saadut vastaukset olisi hyvä antaa palautteena tutkimuksen julkaisevalle taholle, joka puolestaan pystyy välittämään ne tutkimuksen tekijälle. Usein tutkijan yhteystiedot löytyvät myös itse artikkelista.

Tutkimusten kommentoimisen lisäksi tieteellisillä lehdillä on usein jonkinlainen palsta, jossa tutkijat voivat kommentoida aikaisemmissa numeroissa ilmestyneitä tutkimuksia ja tuoda esille omaa nykyistä tutkimustaan. Tätä kautta voidaan koota myös mahdollinen tulevaisuuden tutkimusryhmä. Vähän vapaampaan keskusteluun voi olla tarjolla jonkinlainen keskustelusivusto ja usein alan tutkijat perustelevat niitä myös lehdistä riippumatta, mikä osaltaan laajentaa myös lehtien levikkiä, kun uudet tutkijat saavat kuulla niistä.

Haluatko tulla tekemään tieteellistä lehteä?

Niin kuin paikallislehti, ei tieteellinenkään lehti synny itsestään. Sen tärkeimpiä tekijöitä ovat luonnollisesti tutkijat, jotka julkaisevat omia tutkimuksiaan lehdessä. Jonkun tulee kuitenkin myös arvioida tekstin sopivuus ja tehdä mahdollisesti myös jonkinnäköistä oikolukua. Tätä varten lehdelle on koottava toimituskunta.

Varsinkin Suomessa, mutta myös yleisesti muuallakin maailmassa, tieteellisten lehtien takana on jokin tieteellinen seura, jonka sääntömääräinen tarkoitus on edistää juuri kyseisen alan tutkimusta ja helpoin tapa on julkaista aiheen tiimoilta tieteellistä lehteä. Seuran jäsenillä on normaalin seuratoiminnan lisäksi mahdollisuus hakeutua tieteellisen lehden toimitukseen arvioimaan tarjottavia artikkeleita sekä kontaktoimaan tarvittavia ulkopuolisia tahoja. Näihin lukeutuvat muun muassa anonyymina pysyttelevät artikkelin arvioijat, jotka antavat palautetta tutkijoille ennen kuin tutkimus julkaistaan lehdessä.

Toimituksella on myös tärkeä rooli lehden painatuksessa, ulkoasun suunnittelussa, kustannusten hallinnoinnissa ja tarvittaessa kirjoittaa itsekin lehteen, jos sillä toimitukselle varattu palsta. Jos kuulut johonkin tieteelliseen seuraan, ota yhteyttä sen hallitukseen ja kysele, miten pääset mukaan toimittamaan lehteä.

Kirja-arvosteluja

Oppikirjojen kirjoittamista ei useimmissa tapauksissa lasketa samalla tavalla akateemiseksi arvioksi kuten vaikkapa artikkelin kirjoittamista. Tutkijat päätyvät oppikirjojen lisäksi kirjoittamaan myös niin sanotusti koko kansan kulutukseen erilaisia kirjoja, joilla on selkeä tieteellinen tarkoitus. Niitä hyödynnetään opetuksen lisäksi myös tulevissa tutkimuksina lähdemateriaalina.

Tieteellisissä lehdissä on nykyään melkeinpä poikkeuksetta oma palsta kirja-arvosteluille, joissa lehden toimituksen jäsen tai muu aiheesta kiinnostunut kirjoittaa arvostelun jostakin tuoreesta teoksesta, josta lehden lukijakunta on oletettavasti kiinnostunut. Kirja-arvosteluja on yleensä pari kappaletta lehteä kohden.

Toisin kuin perinteisessä kirja-arvostelussa, tieteellisen lehden palstalla keskitytään ennen kaikkea siihen, miten hyvin kirja on linjassa nykyisen tieteellisen konsensuksen kanssa. Kirja nähdään osana sen kirjoittajan muita tieteellisiä ansioita ja usein jonkinlaisena käännekohtana urakehityksessä. Tieteelliseen kirja-arvosteluun voi myös kuulua maininta siitä, kuinka todennäköisesti kyseisestä kirjasta tulee pakollista luettavaa yliopistojen peruskursseilla.

Miten aktivoida seuraavan sukupolven tutkijat?

Tieteellisen lehden vakiintunut lukijakunta koostuu lähes poikkeuksetta sellaisista tutkijoista, joiden ura on jo lähtenyt käyntiin ja joilla on jo enemmän tai vähemmän vakituinen asema tutkijayhteisössä. Tämä pitää tieteellisen lehden tason toki korkeana, mutta sattaa pelottaa nuoremmat, vielä opintojaan viimeistelevät, lukijat pois.

Yhä useampi tieteellinen lehti on kuitenkin havahtunut tähän ja pyrkinyt aktiivisesti houkuttelemaan aloittelevia tutkijoita mukaan. Ohjaajat voivat ilmoittaa vaikkapa mielenkiintoisia graduja mukaan kilpailuihin, joiden voittaja pääsee julkaisemaan oman gradunsa tieteellisessä lehdessä artikkelin muodossa. Moni tieteellinen lehti tarjoaa myös opiskelija-alennuksen.