Suomalaiset tutkijat ovat sinänsä onnellisessa asemassa, että vapaassa maassa he saavat tutkia juurikin sitä, mitä itse haluavat. Tutkijoita ei vainota heidän mielipiteittensä tai vaaralliseksi katsotun tiedon takia. Tutkijan työ ei kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista ja työllisyyttä ajatellen myös tutkijoille tulee vastaan joskus ongelmia. Tätä varten on perustettu Tieteentekijöiden liitto
Esittelemme liiton toimintaa yleisellä tasolla tässä tekstissä, ja kerromme, miksi niin monet tutkijat ovat päättäneet liittyä liittoon. Päällimmäisenä on tietysti sama syy kuin monella muullakin suomalaisella: työttömyyskassan jäsenyys.
Liiton tarkoitus ja edunvalvonta
Alkusysäys Tieteentekijöiden liitolle koettiin vuonna 1967, kun liiton edeltäjä Korkeakoulujen Assistenttiliitto perustettiin. Nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1997. Tieteentekijöiden liittoon voivat liittyä kaikki tutkimustyötä tekevät henkilöt. Suurin osa heistä on töissä yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. Yhteensä jäseniä on yli 7000, mikä tekee Tieteentekijöiden liitosta Akavan suurimman jäsenliiton.
Siinä missä muidenkin liittojen, on Tieteentekijöiden liitonkin perimmäinen tarkoitus valvoa jäsenistönsä työoloja sekä pyrkiä niiden kehittämiseen. Se on aktiivisesti yhteydessä yliopistojen päättäjiin sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Erityisesti liitto haluaa nostaa esiin nuorempien tutkijoiden ja tohtorien työllisyysnäkymiä.
Liitto koostuu 15 paikallisesta jäsenyhdistyksestä, joihin tuleva jäsen liittyy. Jäsenyyttä voi hakea jo opiskeluaikana eivätkä jäsenmaksut juuri päätä huimaa: paikallisosastosta riippuen se on maksimissaan 1,1% veronalaisista tuloista.
Jäsenetuja
Jäsenmaksua vastaan saa muiden ay-liittojen tapaan pitkän listan erilaisia etuuksia, jotka ulottuvat monille elämän osa-alueille niin töihin kuin vapaa-ajallekin. Akavan jäsenliittona Tieteentekijöiden liiton jäsenet saavat kaikki akavalaisten yhteiset edut. Työttömyysturvaa liiton jäsenet saavat Opettajien työttömyyskassasta.
Oikeudellista neuvontaa liitto tarjoaa niin työelämään kuin henkilökohtaiseen elämään liittyvissä asioissa. Asioita hoitaa JB Eversheds Oy -asianajajatoimisto, ja apua voi saada niin vahingonkorvauksiin, asuntokauppoihin ja avioparien oikeusasioihin liittyvissä asioissa. Lisäksi liiton jäsenet pääsevät hyödyntämään eri vakuutusyhtiöiden palveluita monissa vakuutusasioissaan.
Acatiimi tulee myös kotiin kannettuna 6 kertaa vuodessa. Se on Tieteentekijöiden liiton, Professoriliiton sekä Yliopistojen opetusalan liiton yhteinen lehti, jossa puidaan ajankohtaisia asioita ja tiedotetaan liittojen toiminnasta. Lehti tarjoaa myös mahdollisuuden olla yhteydessä sen koko lukijakuntaan ilmoituspalstansa kautta, ja se seuraa alan työpaikkailmoituksia.
Tieteentekijöiden liitto verkostona
Koska ammattiliitto toimii paikallisosastojensa kautta, on itse verkostoituminen aika pitkälti niistä myös kiinni. Paikallisosastot pyrkivät luonnollisesti aktivoimaan jäsenistöään, koska se puolestaan houkuttelee uusia jäseniä.
Ammattiyhdistyksissä toimiminen on perinteisesti ollut aika supisuomalainen tapa olla mukana yhdistystoiminnassa ja tehdä vapaaehtoistyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että liiton aktiivit enemmän kuin valmiita auttamaan sinua heti pyydettäessä. Yhdistystoimnnasta saa niin ystäviä kuin arvokkaita kontakteja omaa uraansa ajatellen.
Akateemisissa piireissä työ on perinteisesti ollut hyvin keskustelevaa, ja siksipä liiton kautta solmituista ystävyyssuhteista kehkeytyy yleensä myös työn kannalta arvokas kontakti – hyvällä tuurilla jopa tutkijaryhmä saa alkunsa. Koska liitto tuo yhteen kaikki tutkijat tieteenalaan katsomatta luo se oivallisen keskusteluympäristön myös poikkitieteelliselle toiminnalle.